tiistai 27. tammikuuta 2009

Oppia antavat Sinuhet

Olen joutumassa gradun suhteen paniikkiin. Lukiessani tähän astisia kirjoituksiani, huomasin ajautuvani jatkuvasti tieteellisestä tekstistä mielipidekirjoitusten suuntaan. Siis gradua varten tarkoittamani kirjoitusräpellykset ovat kutakuinkin näiden blogikirjoitustn kaltaisia. (Leena Lehtolainen kirjoittaa: "Argh ja muut Korkeajännityksen kirosanat".) Siis kyllähän oma kokemus, kerronta ja tunteet kuuluvat Ellisin ja Bochnerin mukaan olennaisesti autoetnografiaan, mutta kaipa nekin pitäisi pitää kohtuudessa. Minä kompuroin vain omissa lillukanvarsissani, enkä osaa kirjoittaa yhtään mitään. 28.5. pitäisi olla jo niin valmista, kun on 2. esitelmä ja kesällä esitarkastuksen esitarkastus. Olin jopa suunnitellut, että työ olisi valmis ja kansissa 5. - 7.11.2009 Tampereen apuvälinemessuille. Vaan ei taida tulla lasta eikä paskaa.
No, voisihan sitä gradua kirjoittaa niinkuin Mika Waltari Sinuhe Egyptiläistä - muistaakseni seitsemään kertaan. Tähän saakka olen pyrkinyt kirjoittamaan kuin Sinuhe (Wallinheimo) gradua eli puoli tuntia päivässä.

Koska Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen oli ammatiltaan kallonporaaja, voi tähän loppuun mainita päivän käynnistä hammaslääkärillä. Ei juuri sattunut, mutta se hammasjuurien kaivelu on aivan kamalaa kuultavaa.

1 kommentti:

Eve kirjoitti...

Katsoin kirjoitusten historiaa, josko olisit jossain vaiheessa sanonut gradun otsikon / aiheen, mutta en löytänyt. Onko se muotoutunut vai keräätkö aineistoa ensin?

Olen viimeistä viikkoa yliopistolla ja pidin viime vkolla ohjaajapalaverin. Tuli hyvä fiilis, itse materiaali on hyvin jo kasassa/selkeänä mielessä ja nyt vaatii aikamoista leikkaa-liimaa-muotoile -hässäkkää. Tekstiä on, se pitää saada vaan muotoiltua tieteelliseen muotoon...

Eli ei ole lisuria vielä käsissä, mutta se vaatii - jo aikaisemminkin mainittuja -perslihaksia ;)

Hammaslääkäristä sen verran, että olet ihan oikeassa; rahapussi puutui :(