Olen taas aloittanut gradun työstämisen. Tänään kirjoitin puhtaaksi Kunnonpaikkaa koskevan kuntoutuspäiväkirjan toissa kesältä. Täytyy sanoa, että se, siis kuntoutuspäiväkirjan tallentaminen, oli jokseenkin ahdistava homma. Kun vielä vertaan kokemuksiani viime kesän lehtikirjoitteluun Kunnonpaikassa kuntoutettavien veteraanien ruokailusta ja siitä aiheutuneesta skandaalista, niin ahdistus oli melkein musertava.
Tulee olemaan mielenkiintoista soveltaa graduuni narratiivista tutkimusotetta. Henkilökohtaisten kokemusten soveltaminen vain on minun kohdallani väistämätöntä, koska tutkimusaiheeni on minulle melkein liian läheinen. Kyllä se tästä taas lähtee sujumaan. Opiskelu on taas ihan kivaa.
Gradutyöskentelyn lisäksi sain tänään vaalilautakuntamatkojen taksikuitit ja verokortin lähtemään eteenpäin. Tuntuu uudessa Jyväskylässä kaikki olevan, jos mahdollista, vielä byrokraattisempaa ja hankalampaa kuin tässä vanhassa maalaiskunnassa. No, ehkäpä, ja kyllä varmasti, elämä jatkuu kaupunkilaisenakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti