lauantai 9. heinäkuuta 2011

Mielikuvitusmatkailua

Mielikuvittelen eli kuvittelen niitä kaikkein mieleisempiä kuvituksia. Minunkin unelmaani liittyy raha. Vammaisena en vaan maitomies Tevjen tapaan haaveile portaista - en ylös-, alas- tai ei minnekään johtavista. Voi että, kun minulla olisi niin paljon rahaa, että voisin invataksilla matkustaa pitkin Suomen rajoja ja käydä kaikissa Suomen rajakunnissa.

Matkan voisi aloittaa vaikka Helsingistä ja kiertää sieltä Vantaan, Porvoon, Loviisan, Pyhtään, Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kautta Lappeenrantaan, jossa voisi yöpyä.

Seuraavana aamuna matkaa voisi jatkaa Lappenrannasta Imatralle, Ruokolahdelle, Rautjärvelle, Parikkalaan, Punkaharjulle, Kesälahdelle, Kiteelle, Tohmajärvelle ja yöksi vaikka tuttuun Pääskynpesään Ilomantsissa.

Itä-Suomessa matkan ovat sen verran pitkiä, että kolmannelle päivälle riittäisi matka Ilomantsista Lieksan kautta Kuhmoon.

Kuhmosta jatkan matkaani mielikuvituksen invataksilla Suomussalmelle, Kuusamoon, Sallaan ja Savukoskelle, jossa taas yöpyisin.

Nyt olisi jo viides päivä alkamassa. Viidentenä aamuna tie veisi Suomen poikki Inarin kautta Enontekijöön, jossa illan tullen majoittuisin.

Sitten olisi jo kuudennen päivän aamu ja nyt matka veisi alaspäin Enontekijöstä Muonioon, Kolariin, Pelloon, Ylitornioon, Tornioon, jossa nukkuisin yön yli.

Seitsemäs matkapäivä alkaisi Torniosta Keminmaahan ja Kemiin, Oho, taas näkyy meri! Kemistä seuraava rajakunta on Simo, josta matka jatkuisi Iin kautta Haukiputaalle ja Ouluun. Oulussa on sukulaisia, mutta kuljettaja ei varmaankaan haluaisi vielä Oulussa yöpyä, vaikka Ouluun olisikin matkan ensimmäinen viikko hyvä lopettaa. Kuski pitää puhua ympäri.

Suomen rajakuntakiertomatkani toinen viikko eli kahdeksas päivä saa alkaa Oulusta. Ensin mennään Kempeleelle, jonka lapsena samaistin rumaksi sanaksi. Kempeleestä matka jatkuisi Liminkaan, Siikajoelle, Raaheen, Pyhäjoelle, Kalajoelle ja Kokkolaan, jossa kai pitäisi yöpyä.

Matkan yhdeksäntenä päivänä ja sitä seuraavina päivinä pitäisi sitten pärjätä kouluruotsilla ja puhua sitä vähän enemmän ja sujuvammin kuin ekstra lite. Kokkolasta ajelisin Kruunupyyhyn, Pietarsaaren, Pedersören kuntaan, Vöyriin, josta illalla ehtisi Vaasaan nukkumaan seuraavaa yötä.

On jo kymmenes matkapäivä. Vaasasta lähtisin edelleen invataksilla Maalahteen, Korsnäsiin, Närpiöön, Kristiinankaupunkiin, Merikarvialle ja Poriin.

Yövyttyäni Porissa lähtisin matkan yhdentenätoista aamuna edelleen pitkin pohjanlahden rannikkoa kohti Turkua. Matkareitti kulkisi Luvian, Eurajoen, Rauman, Uudenkaupungin kautta Maskuun. Maskun jälkeen olisimmekin jo Turussa, jossa yöpyminen olisi paitsi soveliasta myös äärimmäisen suotavaa.

Olisikohan sitten edessä jo matkan viimeinen päivä? Viimeisenä matkapäivänä edessä olisi enää Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari, Hanko, Raasepori, Inkoo, Kirkkonummi, Espoo ja Helsinki, josta sitten matkustaisin takaisin tänne kaiken olevaisen keskipisteeseen eli kotiin Jyväskylään.

Olisipa tuossa matkaa kerrakseen. Rahaa siihen uppoaisi varmasti yhtä paljon kuin tavikset maksaisivat matkasta maailman ympäri. Jos toteuttaisin tuon matkan oikeasti, niin rahoituksen lisäksi riittävän "hullun" matkaseurueen, johon kuuluisi myös invataksinkuljettaja ja esteettömien yöpymispaikkojen löytäminen olisivat matkan toteutumisen suurimmat haasteet. Vaan kylläpä tuo matka tuntuu huimaavalta jo tässä tietiokoneen ruudullakin.

5 kommenttia:

Tiina-Liisa kirjoitti...

Ei suostunut tallentamaan korjauksia

Anonyymi kirjoitti...

Katos - toi sun matkaidea on erittäin mietityksellinen.. Harmittavinta juuri, että Invataksi taitaa olla Suomessa niin kamalan kallis, että tuollainen "Road Movie" -tyylinen juttu tulisi sikamaisen kalliiksi ja olisi todellakin jopa kalliimpi kuin maailmanympärimatka. Tuollaisen toteuttamiseen tarvittaisiin sponsori ja dokumenttielokuvan tekijä. Se olisi kantaaottava dokumentti siitä mitä normaali ihminen pyörätuolissaan joutuu kokemaan matkatessaan halki Suomen.. Törmäilisit matkallasi joihinkin suomalaisiin, joiden kanssa keskustelisit vaikkapa vammaisuudesta Suomessa kuin mistä aiheista tahansa... vieraana vaikkapa kesäkokit, jotka kokkaisivat kaikille... kokeile toteuttaa se ohjelmaformaatilla. Sulta tulisi erittäin hieona juttua, jota olisi mielenkiintoista seurata... Mitäs tuosta ideasta sanot?

Odottelen innolla uusia blokitekstejäsi!

Terkuin: J-P

Johanna kirjoitti...

Minä haluaisin kanssa, että saisit toteuttaa tuon oikeasti jonain tosi-tv-dokumenttijuttuna. On niitä miljoona kertaa turhempiakin. Se voisi olla esteettömyys/esteellisyyskartoitusta, hyödyllistä samalla koko Suomelle!!!

Sanavalmiina ihmisenä saisit varmasti niin naurun kuin itkunkin katsojien silmiin. Minä katsoisin naulittuna joka kerta, paljon mieluummin kuin jotain Tuurin kyläkauppaohjelmaa tms.

Kukahan lähtisi sponsoroimaan?

Tiina-Liisa kirjoitti...

Sorry nyt vaan, mutta kun mua itteäni ei kiinnostaisi tuo Tosi-TV ollenkaan tai esteettömyys. Minä haluaisin vain olla lomalla ja ihastella tätä kaunista Suomea ilman, että olisin mikään vammaisuuden mannekiini. Esteettömyys EVVVK!

Johanna kirjoitti...

No voih Tiina. Soisin minä sulle ihan semmosen oman ja omassa rauhassa tehdyn matkankin tietysti!!

Voi kun ois rahaa ( kuin roskaa ) niin sponssaisin!!