Olin äsken käymässä eräässä palvelutalossa ja odotellessani juttelin yhden päivätoiminnasta vastaavan työntekijän kanssa. Kysyessäni, miten VPL:n muutos päivätoiminnasta subjektiiviseksi oikeudeksi on vaikuttanut heidän toimintaansa, sain kuulla kaupungin tulkitsevan VPL:n kyseisen pykälän koskevan vain mielenterveyskuntoutujia tai vaikeasti aivovammaisia, eikä esimerkiksi neliraajahalvaus ihmisiä. Vuoden 2008 alussa päivätoiminnan kaikki Jyväskylän kaupungissa asuvat asiakkaat saivat kielteisen päivätoimintapäätöksen ilman mitään vaihtoehtoista päivätoimintatarjontaa. Näistä päätöksistä on vireillä useita valituksia.
Minua tietysti huolestuttaa ja suututtaakin tämä kaupungin luvalla sanottuna kummallinen lain tulkinta. Eihän tämä minua tietysti koske suoraan, kun minulla on isossa geessä aivan tarpeeksi päivätoimintaa. Tulevana kaupunkilaisena olen huolissani vammaispalvelujen yleisestä kehityksestä. Päivätoiminta on yksi esimerkki erilaisesta vammaispalvelujen tulkinnasta eri kuntien välillä, koska päiväkeskuksen maalaiskuntalaiset asiakkaat ovat voineet jatkaa päivätoimintaansa.
Miksi minusta tuntuu, että vammaisuus on kriminalisoitu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti