Näinä päivinä lehdissä on kirjoituksia nk. jalkapalloleskistä. Kaipa tuo mies sitten kuuluu siihen joukkoon, kun minusta on tullut se meidän perheen penkkiurheilija. Unelmafinaali olisi Hollanti - Portugali, vaikka usein käykin, että minun kannattamani joukkueet häviävät ottelunsa. Täytyy tunnustaa, että en tiedä mitään jalkapallon pelillisistä hienouksista.
Olen rakastunut jalkapalloon. Minusta on mahtavaa kuunnella jalkapalloyleisön äänekästä kannustusta, selostajien hehkutuksia ja kommentaattoreiden asiantuntemusta. Jalkapallo on vapaampaa ja akustisesti ilmavampaa kuin jääkiekko. Nautin jalkapallon katsomisesta. Voi, miten upeasti jalkapalloilijat pystyvätkään kuljettamaan palloa pitkiä matkoja esteettisesti yhtäaikaa irrallaan ja kiinteästi. Se on helppoa, kun sen osaa. Vaikka toisaalta minusta jo tavallinen kävelykin on joskus hienoa katsottavaa. ;) Se on arjen balettia.
Tänä vuonna kuntoutus ei onneksi häiritse penkkiurheilua. Ihanaa!
Kaikille, ja etenkin Kajalle, hyvää kesälomaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti