lauantai 22. marraskuuta 2008

Vammaisen liikuntaesteinen valitusviisu

Kävin tänään Palokan Pelimannitalossa katsomassa, kun Keski-Suomen opaskoirakerho sai Palokan Lions-Clubilta avustuksen. Apurahat menivät varmasti oikeisiin kohteisiin ja kakkukahvit olivat herkullisia.

Itse pelimannitalo vaan ei ollut perskiitäjän mieleen. Muutenhan tuo Palokan Pelimannitalo on ihan hyvä yritys olla pyörätuolia käyttävän yleisön kannalta esteetön, mutta kun ulko-ovi aukeaa luiskan eteen eli väärään suuntaan, näkyy surullisesti, että esteettömyyttä on kyllä kovasti yritetty, mutta että sitä ei sitten loppuun saakka jaksettukaan ajatella. Olisiko se toisinpäin aukeava ovi tai ennen portaita 30 cm pidempi tasanne maksanut niin hirveästi, vai loppuivatko rakentajien rahat juuri siihen paikkaan?

Toinen silmiinpistävä este oli esiintymislava jonne ei pyörätuolilla liikkuva itsenäisesti pääse. Kun Palokan pelimannitaloon rakennettiin esiintymislava, oletettiin siis automaattisesti pyörätuolin käyttäjien olevan soitto-, laulu-, tanssi- ja esintymistaidottomia. Voihan lisäksi olla että me pyörätuolin käyttäjät olemme pelimannitalon rakentajien mielessä raukkoja rullatuolipotilaita, eikä siihen asenteeseen sitten ajetakaan tietoa ilman muurinsärkijää. Minä kyllä tunnustan olevani laulu-ja soittotaidoton, mutta monella pyörätuolin käyttäjällä toimivat kädet aivan yhtä hyvin kuin "terveilläkin".

Mitenköhän rakennuslainsäädänön saisi ulottumaan myös yksityiseen rakentamiseen?

Ei kommentteja: