Minua on laiskottanut armottomasti viime päivinä. Varsinkaan gradu ei ole edistynyt parin viikon aikana yhtään. Innostus on kai sitten hyvin rajallinen tai ainakin hitaasti uusiutuva luonnonvara, joka minulla on nyt tilapäisesti ehtynyt.
Toisaalta nyt olen lukenut joululahjaksi saamaani Leena Lehtolaisen kirjaa 'Luonas en ollutkaan'. Se on tietysti hyvä kirja, koska Leena Lehtolainen on ehdoton suosikkikirjailijani, joka hallitsee myös päiväkirjaromaanin vaikean tyylilajin.
Onneksi voin taas nauttia kaunokirjallisuuden lukemisesta ilman jatkuvan tektianalyysin painolastia. Nyt kirja voi taas olla hyvä tai huono 'an sich', siksi että pidän tai en pidä siitä. Opiskellessani kirjallisuustiedettä pääaineena menetin lukemisen ilon vuosiksi. Olen ollut erittäin tyytyväinen päätökseeni vaihtaa yhteisöviestintä pääaineekseni, enkä kertaakaan ole ihmetellyt opiskeluani Tourulassa. Joskus jokainen tekee jotakin oikein. :) Kun tuon muistan, niin innostus graduunkin luultavasti tulee ennemmin tai myöhemmin takaisin.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Koko viikon ja luultavasti koko kesän ilon aihe on uudet lenkkitossut eli Pankatossut. Ne ovat sellaiset, jotka tottelevat jalkaa, kun minun jalkani eivät yleensä kenkiä tottele. Minä olen siis sekä itsepäinen että itsejalkainen ja samaistun Tuhkimon sisarpuoleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti